Ateenassa (Αθήνα)

Viime viikonloppuna teimme ranskalaisen vapaaehtoisen kanssa päiväreissun Ateenaan. Matkaan lähdimme viiden tunnin yöunien jälkeen aamuvarhain, sillä tein päätökseni reissusta vasta puolen yön aikaan. Tarkoituksena oli alunperin lähteä Kalavritaan isommalla porukalla, kuten aiemmin kirjoitin, mutta tämä suunnitelma vaihtui Ateenaan, sillä Kalavritassa vuorelle menevään junaan ei ollut saatavilla enää lippuja. Ehkä kolmannella yrityksellä matkamme vielä toteutuu myöhemmin.

Sää suosi meitä ja ilma oli aurinkoinen koko päivän sekä sopivan lämmin. Ateenassa vierailimme tietysti Akropoliksella, jossa näimme paljon arkeologisia jäänteitä, kuten temppeleitä sekä kaksi teatteria. Akropoliksella tapasin myös ensimmäiset suomalaiset tähän mennessä Kreikassa. Kävelemistä ja kiipeämistä oli sopivasti ja huipulta avautuivat hienot maisemat ympäri kaupunkia. Akropoliksella oli tietysti muitakin vierailijoita kuin vain me, mutta melko vähän kuitenkin verrattuna kesäsesonkiin. Totesimme, että Akropolis ei ole mielestämme ykköspaikka, johon tuoda pienet lapset, vaikka muutama lapsi siellä tallustikin. Jyrkänteitä on paljon eikä aitoja ollut joka kohdassa. Kävellessä täytyi olla todella varovainen, sillä monet kivet olivat hyvin liukkaita ja kaatuminenkin oli omalla kohdallani lähellä. Vaikka Akropoliksella on paljon rakennuksia ja niiden jäänteitä, siellä on paljon myös vihreyttä ja kukkia tähän vuodenaikaan.

Täältä alkaa Akropolis, jipii!

Täällä on museo

Pienoismalli alkuperäisistä rakennuksista

Kiertelimme myös kaupungilla Akropoliksen jälkeen. Kävimme pienillä markkinoilla, jossa myytiin ainoastaan käsitöitä. Kaverini oli kiinnostunut yhden miesmyyjän tuotteista ja halusi tinkiä. Myyjä ei tähän suostunut, vaan melkeinpä huusi meille englanniksi että minä työskentelen itseäni varten enkä teitä! Lopuksi hän halusi häätää meidät tiehensä huutaen kovaan ääneen Go, Go, GO!! Eipä tehnyt enää mieli ostaa mitään häneltä epäkohteliaan käytöksen jälkeen. Olen lukenutkin, ettei Kreikassa ole tapana tinkiä. Kaikki turistit eivät tätä välttämättä tiedä, joten olisihan asian voinut ystävällisemminkin ilmoittaa. Kauppahallin kävelimme läpi melko vauhdikkaasti, sillä liha ja kalatiskien tuoksu tai pikemminkin haju eikä näky ollut mieleeni. Kauppahallissa ei myyty muuta, joten lähdimme tyhjin käsin kohti keskustaa. Olipahan kuitenkin kokemus, pitäähän jokaisen tietää, minkälaiselta liha näyttää ennen kuin se pakataan kuluttajille kauppoihin.

Mustekalaa kauppahallista

Sintagman aukion läheisyydessä ihmettelimme autojen olemattomuutta muutamilla kaduilla. Syy selvisi myöhemmin, kun näimme mielenosoittajien joukon kulkevan jonossa poliisien vartioimana. Parlamenttitalon edustalla seurasimme sotilaiden liikkeitä ja lopuksi yleisö pääsi ottamaan kuvia sotilaiden kanssa. "Sintagma on modernin Ateenan keskipiste. Sintagma merkitsee Perustuslakiaukiota. Aukion laidalla kohoavat mahtava Grande Bretagne -hotelli ja parlamentti, joka alun alkaen oli Kreikan kuninkaanlinna. Valiosotilaat vartioivat tuntemattoman sotilaan hautaa." http://www.supersaver.fi/matkaopas/ateena/kaupunginosat-ja-alueet. 

Päivämme päätteeksi kävimme myös Ateenan kansallispuistossa, jossa pääsimme ihailemaan myös eläimiä. Aivan kuin olisimme olleet pienessä eläintarhassa. Puisto oli oikein mukava lepopaikka ja ne toimivat aina, kun haluaa pois kiireisen kaupungin hälinästä. Ateenan rakennukset eivät päiväreissun perusteella olleet mielestäni kovinkaan kauniita, jos vertaan niitä muutamaan muuhun vierailemaani eurooppalaisen pääkaupungin rakennuksiin. Se on kuitenkin tutustumisen arvoinen sekä mielenkiintoinen kaupunki, joten haluan ehdottomasti antaa Ateenalle enemmän aikaani ja viipyä siellä pidempään.  

Nämä lintuset lensivät vapaina